Tilastot

Mille tieteenaloille on myönnetty eniten tukea? Mikä on saajien sukupuolijakauma, entä yleisimmät oppiarvot? Muun muassa näihin kysymyksiin löydät vastauksen tältä sivulta.

Dosentti Allan Tiitan johtamassa tutkimushankkeessa on ensi kertaa tutkittu suomalaisten säätiöiden myöntämää rahoitusta ja sen merkitystä Suomen tieteelle. Tarkasteluvälinä on Suomen itsenäisyyden aika aina satavuotisjuhlavuoteen 2017 asti. Tutkimuksessa on ollut mukana 118 säätiötä, rahastoa sekä tieteellistä ja kirjallista seuraa.

Tutkimus tilastoina ja kuvaajina

Apurahat     Apurahansaajat    Säätiöt

Olemme koonneet yhteen kaikki Tieteen tukijoukot -tutkimuksessa julkaistut kuvaajat ja taulukot. Täältä löydät apurahoista kertovat kuvaajat ja taulukot. Klikkaa otsikkoa nähdäksesi lisätietoa.

Täältä löydät kuvaajat ja taulukot, jotka kertovat apurahansaajista sekä muista tuen saajista. Klikkaa otsikkoa nähdäksesi lisätietoa.

Täältä löydät taulukot ja kuvaajat, jotka kertovat tutkimuksessa mukana olleista säätiöistä, rahastoista ja seuroista. Klikkaa otsikkoa nähdäksesi lisätietoa.

Tieteelle myönnetyssä tuessa huikeaa kasvua

T4

Tutkimuksessa mukana olevien säätiöiden lukumäärän kumulatiivinen kehitys sekä niiden myöntämien apurahojen kehitys 1917–2017

Säätiöt ovat lahjoittaneet Suomen tieteelle ja korkeakouluopetukselle vuoden 2017 rahanarvon mukaan kaiken kaikkiaan yli 4,2 miljardia euroa, ja vuositasolla apurahojen kasvu on ollut huikeaa etenkin menneen vuosituhannen lopulta alkaen. Rahasummiin ovat vuosien varrella vaikuttaneet erilaiset tekijät sotavuosista aina talouden suhdannevaihteluihin ja rahankeruukeinojen monipuolistumiseen, minkä vuoksi ne eivät ole kehittyneet aivan käsi kädessä säätiöiden määrän kanssa.

Maisterien ja lisensiaattien apurahat nelinkertaistuneet 1930-luvulta nykypäivään

K3.1 K3.2 a

Maistereille ja lisensiaateille myönnetyn apurahan keskiarvo 1920–2015

Maisterille tai lisensiaatille myönnetyn keskimääräisen apurahan suuruus on noussut 1920-luvulta lähtien verrattain tasaisesti. 1900-luvun alkupuolella apurahat olivat vielä suhteellisen suuria ja tutkijan keskittyminen tutkimuksen tekoon pyrittiin turvaamaan useiden kuukausien tai jopa vuoden ajaksi. Nykyään yksittäisten apurahojen suuruudet vaihtelevat kuitenkin suuresti tieteenaloittain samoin kuin se, kuinka pitkä tutkimusjakso keskimääräisellä, 11 000–12 000 euron apurahalla voidaan rahoittaa.

Väitöskirjatyötä tuettu voimakkaasti 50-luvulta lähtien

K3.1 K3.2 b

Väitöskirjatyöhön käytettäväksi merkitty apuraha keskimäärin 1950–2015

Väitöskirjantekijöiden tukeminen alkoi korostua säätiöiden keskeisenä tavoitteena 1950-luvulla. Myös keskimääräisen väitöskirjatyöhön käytettäväksi merkityn apurahan määrä on kehittynyt nousujohteisesti siitä lähtien saajien määrän jyrkästä noususta huolimatta. 2000-luvulla esimerkiksi säätiöiden yhteiset rahoituspoolit ovat lisänneet väitöskirjatyöntekijöiden rahoitusmahdollisuuksia ja kasvattaneet myönnettyjä summia.

Säätiöraha tieteen selkärankana talouden tuulissa

K4

Tutkimuksessa mukana olevien säätiöiden ja seurojen apurahojen kokonaissumman kehitys ja Suomen bruttokansantuotteen vuotuinen muutos 1950–2017

Säätiöiden tieteelle myöntämän kokonaistuen määrä on viime vuosikymmeninä noussut vakaasti talouden ja bruttokansantuotteen vaihteluista huolimatta. Säätiörahoitus on siten ollut mukana mahdollistamassa yhteiskunnan kehitystä myös aikoina, joina muu rahoitus on ollut epävarmaa.

Tiederahoituksen tukipilari: säätiötuen valtteja ovat vakaus ja verottomuus

K2

Valtion tutkimus- ja kehittämismenot, Suomen Akatemian tiederahoitus sekä tutkimuksessa mukana olevien säätiöiden ja seurojen tuki tieteelle ja korkeimmalle opetukselle 1970-2017

Tutkimuksessa mukana olevien säätiöiden tieteelle myöntämä tuki on kasvanut tasaisesti. Kehitys on 2000-luvun alun jälkeen ollut vakaampaa kuin valtion tutkimus- ja kehittämistoimintaan suuntaamassa rahoituksessa, jossa tehtiin 2010-luvulla leikkauksia. Säätiörahoituksen tehoa suhteessa voimakkaammin kasvaneeseen Suomen Akatemian tiederahoitukseen on lisännyt sen verottomuus, minkä vuoksi se kattoi esimerkiksi vuonna 2017 moninkertaisen määrän henkilötyövuosia yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa Akatemian rahoittamiin verrattuna.

Lääketiede tuetuin tieteenala, humanistiset tieteet 2000-luvun nousijoita

K11 osa 1

Apurahojen jakautuminen eri tieteenaloille 1920-2015

Säätiöiden ja tieteellisten seurojen apurahoista suurin osa meni 1950-luvulle asti yliopistoille ja tieteille yleisesti, ja tieteenaloista eniten tukea saivat taloustieteet. 1950-luvulta lähtien tuetuin tieteenala on sen sijaan ollut lääketiede, joka 2000-luvulle tultaessa sai edelleen vajaan kolmanneksen tuen kokonaissummasta. Uuden vuosituhannen merkittävin nousija ovat kuitenkin olleet humanistiset tieteet, joiden asemaa valtion tuloshakuista ja perustutkimuksesta leikkaavaa tiedepolitiikkaa haastamaan pyrkineet säätiöt vahvistivat.

Säätiötukea on ohjattu erityisesti lääketieteelle ja tieteelle yleensä

K11 osa 2

Apurahojen kokonaisjakaantuminen eri tieteenaloille 1920–2015

Kauden 1920–2015 aikana tieteenaloista eniten säätiörahaa ovat saaneet lääketieteet, luonnontieteet, humanistiset tieteet, taloustieteet ja tekniset tieteet. Reilu viidennes kaikesta tuesta on myönnetty monialaiselle tutkimukselle ja korkeakouluille yleensä. Tuen jakautumisessa tulee huomioida myös rahan tarpeen erot eri tieteiden tutkimuksessa. Luonnontieteet, lääketieteet ja tekniset tieteet tarvitsevat usein laitteiden, aputyövoiman ja tutkimusmateriaalin hankkimisen takia moninkertaisesti enemmän varoja kuin esimerkiksi eräät humanistiset tieteet tai yhteiskuntatieteet.

Biotieteet ovat kasvaneet luonnontieteiden suurimmaksi säätiötuen saajaksi

K12

Säätiöiden apurahojen jakautuminen eri luonnontieteille 1920–2015

Lääketieteiden jälkeen tutkimuksessa mukana olleiden säätiöiden ja tieteellisten seurojen toiseksi eniten tukema tieteenala on ollut luonnontieteet, jonka saama säätiöraha on kasvanut huomattavasti 1950-luvulta lähtien. Tuolloin vielä yli puolet luonnontieteiden tuesta meni kemian tutkimukselle. Sittemmin biotieteet ovat nousseet selkeäksi ykköseksi ja saaneet lähes 40 prosenttia koko kauden 1920–2015 aikana myönnetysta luonnontieteiden tuesta.

Luonnontieteiden säätiötuen top 3: biotieteet, fysikaaliset tieteet ja kemia

K12 b

Apurahojen kokonaisjakautuminen eri luonnontieteille 1920–2015

Tutkimuksessa mukana olleiden säätiöiden ja tieteellisten seurojen luonnontieteille myöntämässä kokonaistuessa korostuu tarkastelukaudella 1920-2015 selkeä ykkönen, biotieteet (37 %). Vielä 50-luvulla suurin tuen saaja, kemian tutkimus, on saanut vasta kolmanneksi suurimman osuuden (10 %) luonnontieteiden säätiörahasta, sillä sen edelle menevät myös fysikaaliset tieteet 18 prosentillaan.

Taiteiden tutkimus nostaa päätään humanististen tieteiden kentällä

K13

Apurahojen jakautuminen eri humanistisille tieteille 1920–2015

Humanististen tieteiden säätiöiltä saama tuki on kasvanut huimaa vauhtia etenkin 2000-luvulla, jolloin se on yli kolminkertaistunut. Tieteenalan sisällä historian tutkimus on vuosien 1920–2015 aikana saanut lähes viidenneksen säätiöiden humanistisille tieteille jakamista apurahoista. Seuraavaksi eniten apurahoja kaudella on saanut taiteiden tutkimus, jota säätiöt ryhtyivät tukemaan voimakkaammin 2000-luvun alussa tavoitteenaan lähentää tiedettä ja taidetta.

Historia on humanististen tieteiden ykkönen

K13 b

Apurahojen kokonaisjakautuminen eri humanistisille tieteille 1920–2015

Säätiöiden tuki on jakautunut humanististen tieteiden kesken suhteellisen tasaisesti. Rahoituksen saajista erottuvat 12–18 prosentin osuuksilla historia, taiteiden tutkimus, kasvatustiede, kielitieteet ja kulttuurin tutkimus. Historia on tutkimuksen tarkastelujaksolla saanut eniten tukea.

Säätiöt ovat olleet merkittäviä kotimaisen tieteen kansainvälistäjiä

T10 T11 T12

Matka-apurahojen kohdealueet 1920–2015 sekä suomalaisten säätiöiden matka-apurahoilla suomeen saapuneet tutkijat ja opiskelijat 1980–2015

Säätiöt ovat olleet merkittäviä Suomen tieteen kansainvälistäjiä itsenäisyyden alusta alkaen. Tutkimuksessa mukana olevien säätiöiden ja tieteellisten seurojen myöntämillä matka-apurahoilla on tuettu suomalaisten tutkijoiden työtä ulkomailla sekä rahoitettu ulkomaalaisten tutkijoiden ja opiskelijoiden saapumista Suomeen. Yhdysvallat on perinteisesti ollut sekä suomalaisten tieteentekijöiden suosituin määränpää että useimmin myös Suomeen tulevien tieteilijöiden lähtömaa.

Biotieteiden vuosittaisessa tuessa hurjaa kasvua vuosikymmenittäin

Taulukko 5

Apurahojen jakautuminen eri luonnontieteille tasavuosikymmenittäin 1920–2010 ja 2015

Tutkimuksessa mukana olleiden säätiöiden ja tieteellisten seurojen luonnontieteille myöntämä tuki on kasvanut huomattavasti 1950-luvulta lähtien. Vuosikymmenien saatossa biotieteet ovat syrjäyttäneet kemian tutkimuksen niistä suurimpana tuen saajana: biotieteet ovat saaneet yli 27 miljoonaa euroa kauden 1920–2010 ja 2015 yksittäisinä mittausvuosina myönnetysta luonnontieteiden tuesta. Mittausvuosien 2010 ja 2015 välissä vuosittain myönnetyt summat ylittivät jo 10 miljoonan euron rajapyykin.

Lääketieteen tuki kasvanut voimakkaasti 50-luvulta lähtien

Taulukko 4

Apurahojen jakautuminen eri tieteenaloille tasavuosikymmenittäin 1920–2010 ja 2015

Tieteenaloista säätiöiden ja tieteellisten seurojen apurahoja ovat saaneet eniten lääke- ja luonnontieteet. Vielä 1920-luvulla humanistiset tieteet saivat toiseksi eniten tukea, mutta myöhemmin luonnontieteet ja seuraavalla vuosikymmenellä lääketieteet korostuivat suurimpina saajina. Sanotaan, että aiemmin ihmiset antoivat rahansa kirkolle pelastaakseen sielunsa, mutta sairaan- ja terveydenhoidon nopean kehityksen myötä he luovuttivat rahansa lääketieteelle pelastaakseen ruumiinsa.

Entistä enemmän tukea kasvatustieteille

Taulukko 6

Apurahojen kokonaisjakautuminen eri humanistisille 1920–2015

Säätiöt ovat tukeneet humanistisia tieteitä Suomen itsenäisyyden alkutaipaleelta lähtien. Klassisten humanististen tieteiden, kuten historian ja filosofian, rinnalle on noussut sittemmin monia eri oppisuuntia. Esimerkiksi kasvatustiede ja taiteiden tutkimus ovat keränneet yhä enemmän rahoitusta viime vuosina.

Yhdysvalloissa opiskelu kiinnosti jo 1940-luvulla

Taulukko 7

Tutkimuksessa mukana olevien säätiöiden myöntämien matka-apurahojen jakautuminen kohdemaittain ja -alueittain 1920–1959

Suomalaiset säätiöt auttoivat innokkaita opiskelijoita ja tutkijoita maailmalle jo 1920-luvulla. Matka-apurahojen määrä alkoi kasvaa etenkin 1940-luvulla, jolloin suosituimpia matkakohteita olivat Pohjoismaat ja Yhdysvallat. Matka-apurahojen määrä oli kuitenkin vielä verrattain pieni, olihan matkustaminen ulkomaille kovin erilaista kuin nykyään. Vuosina 1920–1959 matka-apurahoja myönnettiin yhteensä alle tuhat kappaletta.

Brittein saaret ja Yhdysvallat matka-apurahojen kestosuosikkeja

Taulukko 8

Tutkimuksessa mukana olevien säätiöiden myöntämien matka-apurahojen jakautuminen kohdemaittain ja -alueittain 1920–1959

Suomalaiset tutkijat ja opiskelijat ovat päässeet laajentamaan osaamistaan mitä erilaisimmissa kohteissa ympäri maailmaa. Säätiöt ovat lähettäneet matka-apurahojen turvin suomalaisia niin Aasiaan, Afrikkaan kuin Väli-Amerikkaankin. Suosituimpia matkakohteita ovat kautta linjan olleet Brittein saaret, Pohjoismaat ja Yhdysvallat.

Yliopistot ja tutkijat keräävät suurimman osan apurahapotista

K6a

Apurahojen jakautuminen eri saajaryhmille vuosina 1920–2010 ja vuonna 2015 (arvon perusteella)

Säätiöt myönsivät 1919–2017 apurahoja pääosin viidelle saajaryhmälle: tutkijoille, yliopistoille ja korkeakouluille, tieteellisille akatemioille ja seuroille, tutkimuslaitoksille sekä tieteelle yleensä. Arvon perusteella ylivoimaisesti suurimman osan tuesta, noin 60 prosenttia, saivat tutkijat. Toiseksi eniten tukea saivat yliopistot lähes 32 prosentillaan. Loppuosa apurahoista jakaantui tieteellisille akatemioille ja seuroille, tutkimuslaitoksille ja tieteille yleensä.

Jopa 95 prosenttia kaikista apurahoista suoraan tutkijoille

K6b

Apurahojen jakautuminen eri saajaryhmille vuosina 1920–2010 ja vuonna 2015 (lukumäärän perusteella)

Säätiöiden vuosina 1919–2017 myöntämien apurahojen lukumäärien jakautuminen eri saajaryhmien kesken on selkeä. Ylivoimaisesti suurin osa apurahoista, 95 prosenttia, on myönnetty suoraan tutkijoille. Heille apurahoja on myönnetty paitsi henkilökohtaiseen tutkimustyöhön tai väitöskirjan tekoon, myös esimerkiksi aputyövoiman palkkaamiseen, laitehankintoihin ja tutkimus- ja opintomatkoihin.

Säätiöt rahoittavat eniten maistereja ja lisensiaatteja

K3.3

Apurahojen jakautuminen saajan oppiarvon mukaan vuosina 1920-2015

Suurin osa tutkimuksessa mukana olevien säätiöiden tuesta on vuosien saatossa kohdistunut maistereille ja lisensiaateille pääasiassa tohtorin tutkintoon tähtäävään väitöskirjatyöhön. Tohtorintutkintojen määrän nopea kasvu 1980-luvulta alkaen johti post doc -tutkijoiden huonontuneisiin työ- ja jatkotutkimusmahdollisuuksiin. Tällöin monet säätiöt alkoivat yhdistää voimiaan heidän tukemiseensa tarkoitetuissa rahoituspooleissa ja -ohjelmissa, ja post doc -tutkijoille suunnatun rahan osuus kasvoi.

Naistutkijoiden osuus kasvaa, miesten laskee

K15

Nais- ja miestutkijoiden prosentuaalinen osuus apurahansaajissa tasavuosikymmeninä 1920–2010 ja 2015

Naistutkijoiden osuus apurahansaajissa on ollut 1970-80-luvuilta vahvan nousujohteinen ja vuonna 2010 se ylitti miesten osuuden. Matka sukupuolten tasa-arvoon on tiedemaailmassa kuitenkin vielä kesken. Esimerkiksi vuonna 2010 Suomen professoreista oli naisia edelleen vain vajaa kolmannes, ja naisprofessorin euro oli 95,8 senttiä.

Ruotsinkielinen tiede pitää pintansa

K14

Pääosin ruotsinkielisten tutkijoiden ja yliopistojen tukemiseen keskittyneiden säätiöiden osuus säätiöiden tieteelle ja korkeimmalle opetukselle suuntaamasta kokonaisrahoituksesta vuosina 1917-2017

Ruotsinkielellä on pitkä historia koulutetun suomalaisväestön valtakielenä, minkä vuoksi myös ruotsinkieliset säätiöt ovat aina olleet vahvasti edustettuina suomalaisessa säätiölaitoksessa. Selkeän enemmistön apurahoistaan ruotsinkielisen korkeimman opetuksen ja ruotsinkielisten tutkijoiden tukemiseen suuntaavien säätiöiden, seurojen ja yhteisöjen osuus kaikesta tuesta on itsenäisyyden aikana pienentynyt muun tiedettä tukevan säätiökentän kasvun myötä. Ne ovat kuitenkin hyvänä pysyneen taloudellisen tilansa ansiosta tasaisesti kasvattaneet myöntämänsä tuen määrää ja siten tukeneet merkittävästi ruotsinkielisen tieteen säilymistä ja kehittymistä Suomessa.

Säätiöt tukivat voimakkaasti etenkin pääkaupunkiseudun yliopistoja 2000-luvun varainkeruukampanjoissa

K78910 saatiot 2

Yliopistojen säätiöiltä saamat lahjoitukset varainkeruukampanjoissa 2008–2011 ja 2015–2017

Yliopistojen säätiöiltä saamissa lahjoituksissa näkyy, kuinka etenkin teollisuutta ja liike-elämää lähellä olevat säätiöt ovat pyrkineet tukemaan tiedettä ja suomalaista elinkeinoelämää yliopistojen pääomituskampanjoissa. Selvästi suurimpana lahjoituskohteena on erottunut teknologia-ala yli 130 miljoonalla Aalto-yliopistolle ja Tampereen teknilliselle yliopistolle lahjoitulla eurolla. Myös Helsingin yliopistoa on rahoitettu huomattavan paljon, ja Åbo Akademin ja Svenska Handelshögskolanin erottuminen osoittaa, että ruotsin kielen asema on yhä vahva säätiömaailmassa.

Syöpätutkija ja metsätieteilijä keräsivät suurimman potin apurahoja

Taulukko 11

Tutkimuksessa mukana olevien säätiöiden eniten tukemat tutkijat 1919–1959

Vuosina 1919–1959 suomalaiset säätiöt tukivat eniten syöpätutkija Harald Teiria. Teir oli Helsingin yliopiston patologisen anatomian professori ja myöhemmin lääketieteellisen tiedekunnan dekaani. Hän oli kansainvälisesti merkittävä syöpätutkimuksen uranuurtaja. Muita paljon rahoitusta keränneitä olivat metsätieteilijä Gustaf Sirén sekä arvostetut kemistit Gustaf Komppa ja Olli Ant-Wuorinen.

Näin säätiöt syntyvät

T2

Tutkimuksessa mukana olevien säätiöiden ja seurojen perustamistavat 1745–2017 Suomalaisten säätiöiden perustamisen taustalla on yleensä joko testamentti tai lahjoitus, mutta säätiöitä on syntynyt myös keräysten avulla tai ohjaamalla jo kerätty pääoma säätiömuotoon muusta syystä, esimerkiksi hallinnolliseen tai tekniseen järjestelyyn liittyvien seikkojen vuoksi. Usein on kuitenkin vaikea todeta, mitkä tekijät tai taustavoimat ovat antaneet ratkaisevimmin sysäyksen säätiön synnylle, sillä niitä on usein monia.

Säätiöt keskittyvät useimmin taloudellis-teknisten tieteiden tukemiseen

T3

Tutkimuksessa mukana olevien säätiöiden, rahastojen ja seurojen tarkoitukset 1745-2017 Usemmissa säätiöissä, rahastoissa ja seuroissa toiminnalle määritelty tieteellinen tarkoitus painottuu yliopistojen tai yleisesti suomalaisen tieteen ja kulttuurin tukemiseen. Yksittäisistä tuetuista tieteenaloista suurimpia ovat lääke- ja terveystiede sekä taloudellis-tekniset tieteet. Luokittelu ei kuitenkaan ole yksiselitteinen ja useamman tarkoituksen tapauksessa se on kuviossa tehty apurahojen suurimman osuuden mukaan.

Naisten osuus rahoituksen myöntäjissä kasvaa, miesten laskee

K1

Naisten ja miesten prosentuaalinen osuus säätiöiden ja seurojen apurahojen myöntäjissä 1920-2015 Naisten osuus tutkimuksessa mukana olleiden säätiöiden ja seurojen hallituksissa on noussut vuosisadan kuluessa, mutta pysynyt silti huomattavasti miesten osuutta pienempänä. Itsenäisyyden alkuvuosikymmeninä naiset saivat hallituspaikkoja vain poikkeustapauksissa, kuten perustajan sukulaisina tai tieteellisten ansioiden perusteella. Osuus alkoi kasvaa merkittävästi vasta 1990-luvulla politiikassakin nähdyn tasa-arvoistumisen aikoihin ja 2010-luvulla vastasi naisten osuutta suomalaisten pörssiyhtiöiden hallituksissa.

15 suurinta tukijaa: nämä säätiöt rahoittavat tiedettä eniten

T5

Eniten tieteitä ja korkeakouluopetusta tukeneet säätiöt 1917-2017 Kuten suomalaiselle säätiölaitokselle yleensä, myös tiedettä ja korkeinta opetusta tukeville säätiöille on ollut ominaista myönnetyn rahoituksen keskittyneisyys isoimpiin, pitkäikäisiin säätiöihin. Viiden ensimmäisen itsenäisyyden vuosikymmenen aikana isot säätiöt jakoivat yli 80 prosenttia kaikista apurahoista, ja 2010-luvulla osuus oli yhä lähes 70 prosenttia. Näiden lisäksi Suomessa toimii kuitenkin myös monia pienempiä säätiöitä, joiden merkitys on ollut suuri tiettyinä vuosikymmeninä tai tietyille tieteenaloille.

Säätiöt tukivat yliopistoja läpi rahoitusrakenteen muutoksen

K78910 saatiot

Yliopistojen varainkeruukampanjoihin vuosina 2008–2011 ja 2015-2017 eniten lahjoittaneet säätiöt

Säätiöillä on ollut merkittävä rooli suomalaisten yliopistojen pääomittamisessa, jossa niiden lahjoitusinnokkuutta on lisännyt etenkin valtion vastinrahan tuoma lisävaikuttavuus säätiöiden tukemilla aloilla. Esimerkiksi vuonna 2010 yliopistojen ensimmäisen pääomituskampanjan aikaan yli kolmannes kaikesta säätiörahasta meni yliopistoille, ja 2015–2017 toteutetussa toisessa kampanjassa säätiöt olivat 61 miljoonalla eurollaan suurin yksityinen lahjoittajaryhmä.

Suomalaisia säätiöitä on perustettu tasaiseen tahtiin

Taulukko 1

Tutkimuksessa mukana olevien säätiöiden ja seurojen perustamistavat

Suomalaisia säätiöitä on perustettu itsenäisyyden aikana tasaiseen tahtiin ennen 2000-luvun pientä hiipumista. Perustamisen taustalla on usein ollut joko testamentti tai lahjoitus, ja syyt lahjoitusten taustalla ovat monesti olleet hyvin henkilökohtaisiakin. Monet ovat esimerkiksi kunnioittaneet läheisen muistoa ohjaamalla säätiöityjä varoja lääketieteelle tai halunneet tukea muiden mahdollisuutta korkeaan oppimiseen kiitollisina omasta koulutuksestaan.

Miesten kultakausi – suurin osa apurahoista jaettiin pitkään miestutkijoille

Taulukko 12

Tutkimuksessa mukana olevien säätiöiden apurahan saaneet tutkijat tieteenaloittain ja sukupuolittain 1919–1959

Itsenäisyyden ensi vuosikymmeninä lähes 94 prosenttia säätiöiden myöntämistä apurahoista meni miestutkijoille. Tiedemaailman vähemmistöä edustaneiden naistutkijoiden osuus apurahansaajista jäi vaatimattomaksi tieteenalakohtaisesta vaihtelusta huolimatta, ja alkoi kohentua vasta taulukon tarkasteluvälin jälkeen 1970 ja -80-luvuilla. Vertailukelpoisia tietoja apurahanhakijoiden määristä ole säilynyt, eikä siksi tiedetä, kuinka usein naishakija sai myönteisen apurahapäätöksen verrattuna mieshakijoihin.

Säätiöt auttoivat yliopistolaitoksen laajentamisessa

Taulukko 2

Tutkimuksessa mukana olevien säätiöiden, rahastojen ja seurojen keskeiset tieteelliset tarkoitukset Yleisesti yliopistoja, suomalaista tiedettä ja kulttuuria tukemaan perustettuja säätiöitä syntyi eniten itsenäisyyden alkuvuosikymmeninä, jolloin yliopistolaitosta ja tutkimusmahdollisuuksia haluttiin laajentaa yksityisen rahan avulla. Terveyden, talouden ja teknologian tutkimusta tukevia säätiöitä on sen sijaan perustettu vakaaseen tahtiin vuosikymmenien aikana. Tavoitteena on usein ollut omaisille murhetta aiheuttaneiden tautien tai kansansairauksien nujertaminen tai oman alan tutkimuksen edistäminen.

Suurimmat säätiöt säilyneet säätiörahoituksen kivijalkana

tieteen_tukijoukot_taulukko_3_abc

Eniten tieteitä ja korkeakouluopetusta tukeneet säätiöt vuosikymmenittäin 1920–2010 sekä 2010–2017 ja vuonna 2017

Tiedettä ja korkeinta opetusta tukevalle säätiörahoitukselle on ollut ominaista sen keskittyneisyys isoimpiin, pitkäikäisiin säätiöihin. 20 suurimman säätiön osuus kaikesta rahoituksesta on kuitenkin säätiöiden määrän ja varallisuuden kehityksen myötä laskenut tasaisesti itsenäisyyden ensimmäisestä vuosikymmenestä (89,4 %) aina 2000-luvulle (64–68 %) asti, kunnes se taas viime vuonna lähti nousuun (75 %).

13 ruotsinkielisen tieteen puolustajaa

Taulukko 10

Pääosin ruotsinkielistä opetusta ja ruotsinkielisiä tutkijoita tukevat säätiöt ja seurat

Ruotsinkielisellä opetuksella ja tieteellä on edelleen tärkeä asema suomalaisessa tutkimusmaailmassa. Ruotsinkielisen tieteen säilymistä edesauttaa myös 13 säätiötä ja seuraa, jotka tukevat pääosin ruotsinkielistä opetusta ja tutkimusta. Näitä ovat muun muassa Stiftelsen för Åbo Akademi ja Stiftelsen Svenska Handelhögskolan, jotka ovat keskittyneet tukemaan ruotsinkielisiä korkeakouluja.

Lataa Tieteen tukijoukot -teos maksutta

Lataa säätiöiden tiederahoituksesta kertova Tieteen tukijoukot -tutkimus ja sen tiivistelmä pdf -muodossa maksutta itsellesi.

Lataa tutkimus itsellesi

Lataa tutkimuksen tiivistelmä itsellesi

Corrigendum
Teoksessa Tieteen tukijoukot Turun Yliopistosäätiö ja Turun Yliopisto -niminen säätiö on tulkittu toisistaan erillisiksi, vaikka kyse on samasta säätiöstä, jonka toiminnan luonne muuttui vuonna 1974 säätiöyliopistosta yliopistoa tukevaksi apurahasäätiöksi. 6.5.1927 perustettu Turun Yliopisto -niminen säätiö luovutti yliopistotoimintansa ja lahjoitti valtaosan omaisuudestaan valtiolle sekä muutti nimensä Turun Yliopistosäätiöksi 1.8.1974. Säätiön toiminta ei missään vaiheessa lakannut, vaan se on vuodesta 1974 alkaen jatkanut toimintaansa apurahasäätiönä. Tämä korjaus vaikuttaa mm. teoksen s. 35 ja 99 tietolaatikoihin sekä taulukoihin.

Osta kovakantinen kirja itsellesi WSOY:n verkkokaupasta

Upea Tieteen tukijoukot on myös saatavilla WSOY:n kustantamana kovakantisena versiona.

Tieteen tukijoukot -kirjan kansi

Liity tukijoukkoihin somessa

Onko säätiöiden rooli tieteen tukijoukkoina mielestäsi tärkeä? Tarvitaanko sitä tulevaisuudessakin? Miten tiedettä pitäisi tukea?

Keskustele sosiaalisessa mediassa tunnisteella #tieteentukijoukot.

Katso, ketkä seisovat jo tieteen tukijoukoissa

#tieteentukijoukot