Liity tukijoukkoihin
Sinäkin voit liittyä tieteen tukijoukkoihin sosiaalisessa mediassa. Kerro meille, mitä mieltä olet säätiötuen merkityksestä suomalaiselle tieteelle. Jaa ajatuksesi ja ilmaise tukesi tunnisteella #tieteentukijoukot.
Katso alta, ketkä ovat jo mukana tieteen tukijoukoissa!
Tiedettä tukevien säätiöiden, rahastojen ja tieteellisten seurojen toiminta on koskettanut lukuisten suomalaisten elämää. Kerro, miten se koskettaa sinua!
He seisovat tieteen tukijoukoissa
Monet tunnetut suomalaiset ovat ilmaisseet tukensa tieteelle ja säätiöille. He seisovat tieteen tukijoukoissa – seisothan sinäkin?
Outi Alanko-Kahiluoto
Kansanedustaja, FT
“Suurin osa suomalaisista tutkijoista tekee jossain vaiheessa uraansa töitä apurahalla. Apurahalla työskentely mahdollistaa myös sellaiset tutkimusaiheet, joihin keskittyminen muulla rahoituksella ei olisi mahdollista. Siksi säätiöiden rahoituksen turvaaminen tieteelle on tärkeää.”
Alkuperäinen kuva: outialanko.fi
Li Andersson
Kansanedustaja, Vasemmistoliiton puheenjohtaja
"Tiede on elinehtomme, sillä tiede luo uutta ja on kaiken kehityksen lähtökohta. Siksi myös valtion on tuettava tiedettä.”
Alkuperäinen kuva: Pinja Nikki
Antti Herlin
Hallituksen puheenjohtaja, KONE Oyj, Tiina ja Antti Herlinin säätiö
"Ihmiskunta on suurten ongelmien edessä. Tiede voi auttaa niiden ratkaisussa. Suomalaisessa toimintamallissa yksityisten säätiöiden ja rahastojen tuki tutkimukselle on merkittävä lisä kokonaisuuteen. Maassamme on saavutettu huomattavia tuloksia ratkaisuja etsittäessä ja toivon, että saavutetaan jatkossakin. Säätiöt tekevät merkittävää työtä, tutkimuksen tukeminen kannattaa.”
Alkuperäinen kuva: Heidi Strengell / KONE Oyj
Minttu Jaakkola
FT, tutkimusjohtaja, Maj ja Tor Nesslingin Säätiö SRNK:n hallituksen jäsen
“Säätiöiden tärkeä rooli on varmistaa tieteen moniäänisyys Suomessa. Säätiöt voivat ottaa riskejä ja rahoittaa valtavirrasta poikkeavaa. Se mitä näemme tämän ajan valokeilassa, ei välttämättä kerro siitä, mitä pitäisi tutkia. Säätiöt myös voivat reagoida ketterästi akuutteihin haasteisiin ja mahdollistaa uudet tutkimusavaukset.”
Alkuperäinen kuva: Vilja Pursiainen / Kaskas Media
Juha Kere
Karoliinisen Instituutin molekyyligenetiikan professori, King's College Londonin genetiikan ja molekyylilääketieteen professori
“Olen tarkastellut säätiöiden ja julkisen rahoituksen suhdetta sekä apurahojen hakijana ja saajana että Sigrid Juséliuksen Säätiön lääketieteellisen toimikunnan jäsenenä ja puheenjohtajana. Olen kokenut Suomen Akatemian ohjelmat, huippuyksiköt, yliopistolain tuoman muutoksen budjetoinnissa ja lukuisien säätiöiden apurahat. Yksiselitteisesti julkinen rahoitus on heikentynyt. Ilman säätiöiden tukea Suomessa ei enää tehtäisi korkeatasoista tutkimusta.”
Alkuperäinen kuva: Juha Kere
Markku Kulmala
Professori, Helsingin yliopisto, Ilmakehätieteiden keskus
“Säätiöt ovat oleellinen osa tiederahoitusta ja ne mahdollistavat uudet avaukset ja riskirahoituksen. Ilman Nesslingin säätiön rahoitusta 1980-luvun lopulla tällä hetkellä maailmanlaajuisesti johtavaa kokeellista ilmakehätutkimusta ei olisi saatu kunnolla aloitettua tai ainakin se olisi viivästynyt huomattavasti.”
Alkuperäinen kuva: Ari Aalto
Päivi Lipponen
FT, Paavo ja Päivi Lipposen rahasto
“Tutkimusuraa aloittavat tarvitsevat kannustusta ja resursseja tieteen tekoon. Säätiöt ja rahastot vastaavat tähän tarpeeseen. Kaikki tutkimus ei voi olla heti kaupallisesti ulosmitattavissa. Eurooppalaisen sivistyksen arvoille rakentuva humanistinen tutkimus tarvitsee puolustajansa. Sen todistaa aika, jota elämme.”
Alkuperäinen kuva: Jouni Harala
Hanna Nurminen
Koneen Säätiön hallituksen puheenjohtaja
“Hautomatta ei synny lintuja. Jonimatti Joutsijärven aforismi muistuttaa meitä siitä, että vaikka yhteiskunta vaatii tieteeltä nopeita ja helposti hyödynnettäviä tuloksia, monimutkaisen maailmamme syvällinen ymmärtäminen ja uudet ajatukset vaativat aikaa. Koneen Säätiö antaa aikaa.”
Alkuperäinen kuva: Otto-Ville Väätäinen / Koneen Säätiö
Anne Remes
Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaani, Suomen Lääketieteen Säätiön hallituksen puheenjohtaja
“Seison lääketieteen tutkimuksen takana, sillä tämän päivän tutkimus on huomispäivän hoitoa. Laaja-alaista lääketieteen tutkimusta tulee tehdä myös Suomessa, jotta meillä on tulevaisuudessa laadukas ja kustannustehokas terveydenhuolto sekä korkeatasoiset terveydenhuoltoalan ammattilaiset. Itse olen vahvasti nuorten tutkijoiden puolestapuhuja. Nuoria tutkijoita tulee tukea, jotta meillä riittää huippututkijoita tulevaisuudessakin.”
Alkuperäinen kuva: Antti Reponen
Urho Kekkonen (1900–1986)
Suomen tasavallan kahdeksas presidentti (viisi kautta 1956—1981).
“Onko tällainen jatkuva ponnistelu sekä yhä korkeampiin päämääriin pyrkivä koulutus ja tieteellinen tutkimus välttämätöntä? On. Tutkimuksen ja opetuksen kehittäminen on välttämättömäksi osoittautunut ja samalla mitä kannattavin sijoitus. Pitkähköjä ajanjaksoja koskevien selvitysten perusteella on voitu kiistattomasti osoittaa, että yleisen ja teknisen tiedon tason nouseminen on ollut ainakin yhtä tärkeä tuotannon nousun selittäjä kuin pääoman määrän lisääminen.”
– UKK radiopuheessaan Tiede ja ylin opetus tulevien vuosien Suomessa vuonna 1965.
Alkuperäinen kuva: Tuntematon valokuvaaja / Urho Kekkosen arkisto
Lataa Tieteen tukijoukot -teos maksutta
Lataa säätiöiden tiederahoituksesta kertova Tieteen tukijoukot -tutkimus ja sen tiivistelmä pdf -muodossa maksutta itsellesi.
Lataa tutkimus itsellesi
Lataa tutkimuksen tiivistelmä itsellesi
Osta kovakantinen kirja itsellesi WSOY:n verkkokaupasta
Upea Tieteen tukijoukot on myös saatavilla WSOY:n kustantamana kovakantisena versiona.
Liity tukijoukkoihin somessa
Onko säätiöiden rooli tieteen tukijoukkoina mielestäsi tärkeä? Tarvitaanko sitä tulevaisuudessakin? Miten tiedettä pitäisi tukea?
Keskustele sosiaalisessa mediassa tunnisteella #tieteentukijoukot.
Katso, mitä tieteen tukijoukot ovat jo saaneet aikaan
#tieteentukijoukot Twitterissä
